Ruoalla on suuri vaikutus useaan eri verikokeeseen. Syöminen vaikuttaa veren pitoisuuksiin ja siksi jotkin verikokeet pitää ottaa aina paaston jälkeen. Paastoa vaativat verikokeet pyritään suorittamaan aamuisin, ettei potilaan tarvitse olla liian kauan ilman ruokaa. Tässä artikkelissa kerromme paastoverikokeista lisää. Glukoosi on esimerkiksi aine, joka välittyy verenkiertoon syömästämme ravinnosta. Glukoosi vaikuttaa joihinkin verikokeisiin ja niiden tuloksiin.
Paastoa vaativat verikokeet – yleisimmät paastokokeet
Yleisin paastoa vaativa koe on varmasti sokerikoe. Sokeria mitataan muun muassa diabeetikoilta ja raskaana olevilta. Paastonäytteestä selviää myös se, sairastaako henkilö diabetesta. Aterian jälkeen mitattu arvo on erilainen, sillä siihen vaikuttaa syöty ravinto ja siitä imeytyneet ainesosat. Toinen yleinen paastokoe on kolesterolin mittaus. Kolesterolinäyte on myös sellainen, johon vaikuttaa syöty ravinto.
Muita paastoa vaativia kokeita ovat sappihappokoe ja triglyseridikoe. Mikäli määrättyjen kokeiden joukossa on yksi tai useampi paastoa vaativa koe, otetaan näytteet aamulla ennen aamiaista. Mikäli tarvitsee ottaa paastonäyte, lähetteessä on merkintä f. Esimerkiksi paastoa vaativa sokerikoe on fp-gluk. Yhtyneet laboratoriot ottavat sekä paastonäytteitä, että normaaleja verinäytteitä.
Ohjeet paastonäytettä varten
Mikäli lähetteessä on merkintä paastoa vaativista verikokeista, tulee lähetteen mukana yleensä ohjeet, kuinka tulee toimia ennen koetta. Yleinen ohje on, että ruokaa tulee välttää 10 tuntia ennen kokeen ottamista. Lisäksi kaikki energiaa sisältävä juominen on kielletty. Vettä saa juoda paaston aikana.
