Sydänfilmi | Sydänfilmin ottaminen laboratoriossa

Miten sydänfilmi otetaan?

Sydänfilmin ottaminen on tärkeä osa sydämen toiminnan tutkimusta. Kyseessä on hyvin perinteinen tutkimusmuoto, sillä se kehitettiin jo sata vuotta sitten. Siitä huolimatta sydänfilmi on säilyttänyt paikkansa myös nykyaikaisen lääketieteen työkaluna.

Yksi syy sen pitkäikäisyyteen on se, että sydänfilmin avulla voidaan nähdä useita eri sairauksia sydämeen liittyen. Lisäksi se tarjoaa paljon muutakin tietoa sydämen toiminnasta, joten yhdellä kokeella voidaan saada paljon arvokasta tietoa potilaan tilanteesta.

Sydämen toimintaa ohjaajat erittäin pienet sähköimpulssit, jotka antavat sydämelle oikean rytmin veren pumppaamiseen. Sen avulla näitä herkkiä sähköimpulsseja voidaan mitata siten, että lääkäri näkee kokeen jälkeen, miten potilaan sydän toimii. Sydänkäyrästä voidaan suoraan nähdä useita tyypillisiä sairauksia, sillä ne muodostavat tietynlaisen pulssin.

Sydänfilmiä varten potilaan iholle asennetaan herkkiä antureita, jotka pystyvät mittaamaan herkät sähköimpulssit eri kehon osista. Jokaisen anturin eli elektrodin paikka on tarkkaan mietitty, sillä niiden sijainnit vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaista käyrää ne piirtävät.

Missä sydänfilmi otetaan?

Sydänfilmiin liittyvässä kokeessa voi käydä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ympäri Suomen. Se on yksi yleisimmistä kokeista, joten valinnanvaraa on paljon. Jos lääkäri on määrännyt lähetteen, saat varmasti apua ajanvaraukseen suoraan lääkäriltä.

Koe on yksinkertainen, eikä sitä varten tarvitse olla huolissaan. Sydänfilmin ottaminen on täysin kivuton toimenpide ja se on nopeasti ohi.

EKG-laitteet piirtävät sydämen pulssit tarkasti

Nykyään lääkäreillä on käytössä parempaa teknologiaa kuin koskaan aiemmin, joten myös sydänfilmin voi tallentaa todella tarkasti. Modernit EKG-laitteet saattavat jopa itse havaita automaattisesti sen, minkälaisesta taudista potilas mahdollisesti kärsii. On kuitenkin tärkeää huomata, että varsinaisen diagnoosin tekee aina lääkäri, eikä koneiden antamiin tautimääritelmiin luoteta suoraan.

Sydänfilmiin valmistautuminen

Jos sinulle on varattu aika sydänfilmin mittaamiseen, muutamia asioita tulee ottaa huomioon. Syömiseen on hyvä liittää huomiota, sillä runsaat ateriat ennen tutkimusta saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Kannattaa siis välttää erityisesti suuria aterioita muutamaa tuntia ennen koetta. Lisäksi kofeiinia ja muita piristeitä tulisi välttää samana päivänä, sillä niillä on merkittävä vaikutus sydämen toimintaan.

Muutoinkin ennen koetta tulisi välttää rasitusta ja muita vastaavia asioita. Kun ihminen esimerkiksi juoksee, syke nousee huomattavasti. Tämän takia aikaa kannattaa varata riittävästi ennen EKG-käyrän ottamista. Potilaan tulisi olla liikkumatta noin 15 minuuttia ennen koetta, jotta liikkumisella ei olisi vaikutusta kokeen lopputulokseen.

Pitkäaikaisrekisteröinnissä sydämen toimintaa seurataan pitkään

Toisinaan tulee eteen tilanteita, joissa potilaan sydäntä tarvitsee seurata pidempään. Tällöin puhutaan Holter-tutkimuksesta, jossa sydänfilmejä otetaan säännöllisesti tietyin aikavälein. Tutkimuksen avulla saadaan paljon tietoja varsinkin siitä, miten sydän toimii erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi rytmihäiriöiden kohdalla voidaan tarkastella sitä, onko ne eteis- vai kammioperäisiä.

Holter-tutkimuksessa potilaalle annetaan kannettava nauhuri, joka mittaa potilaan EKG-käyrää esimerkiksi 24 tai 48 tunnin ajan. Tänä aikana potilaan tulee kirjoittaa ylös päivittäiset aktiviteetit kellonaikoineen, jotta lääkäri voi tutkia käyristä, millä tavoin potilaan sydän käyttäytyy eri tilanteissa.

Kun Holter-tutkimus on valmis, lääkärillä on tietoa sydämen tilasta yksityiskohtaisesti. Tämä helpottaa lopullisen diagnoosin tekemistä, mikä taas johtaa parempaan paranemisennusteeseen.

Sydänfilmi – rasitus-EKG

Usein sydämen osalta on tärkeintä tutkia sitä, miten sydän käyttäytyy rasituksen aikana. Kun ihminen liikkuu, sydän joutuu tietysti kovemmalle rasitukselle kuin levon aikana. Jos ihmisellä on sydämeen toimintaan liittyviä häiriöitä, se tulevat yleensä ilmi rasituksen aikana.

Rasitus-EKG on tapa tutkia sitä, miten sydämen hapenkulutus käyttäytyy rasituksen alaisena. Se avulla on mahdollista saada tietoa siitä, saako sydän riittävästi happea silloin, kun potilas on liikkeessä. Tämä tutkimus tehdään usein silloin, kun tutkitaan mahdollisuutta siitä, onko potilaalla mahdollisesti sepelvaltimotauti.

Koe suoritetaan usein joko juoksumatolla tai kuntopyörällä. Samalla potilaaseen kiinnitetään elektrodit siten, että sydämen toiminnan mittaaminen on ylipäätään mahdollista. Ennen rasituskoetta ei saa nauttia kofeiinia ja ruokailua on vältettävä. Testi kestää noin 5–15 minuuttia riippuen siitä, mikä on potilaan yleinen kuntotaso.

Sydämen toiminnan häiriöt aiheuttavat monenlaisia oireita

EKG-käyrä on erinomainen työkalu silloin, jos potilas kärsii jostakin sydämen toimintaan liittyvistä häiriöistä. Hyvin yleisiä vaivoja ovat esimerkiksi rytmihäiriöt, sydäninfarkteista aiheutuneet arvet sekä akuutti sydäninfarkti. Suurin osa näistä on sellaisia oireita, että potilas tunnistaa ne itsenäisesti ja hakeutuu hoitoon.

Jos sinulla on minkäänlaisia sydämeen liittyviä ongelmia, asiasta kannattaa keskustella asiantuntijoiden kanssa. EKG-käyrällä pystytään näkemään mahdollisen sydäninfarktin tuleminen, joten sen avulla voidaan kirjaimellisesti pelastaa henkiä.

Ultraäänitutkimukset sydänfilmin tukena

Sydänfilmi on tärkeä osa silloin, kun halutaan saada tietoa sydämen toiminnasta. Sen tukena voidaan käyttää ultraäänitutkimuksia, joiden avulla voidaan tutkia sydämen rakenteellisia ominaisuuksia. Tutkimuksessa käytetään hyväksi kaikuja, joiden avulla voidaan tietokoneen ruudulle piirtää sydämen rakenne todella tarkasti.

Ultraäänitutkimus on erityisen tehokas silloin, kun halutaan tutkia sydämen vajaatoimintaa tai sivuääniä. Kaikututkimuksen avulla sydämen rakenteet on helppo selvittää, jolloin esimerkiksi rakenteelliset viat tulevat ilmi kätevästi.

Jos potilas on ylipainoinen tai muutoin suuri kokoinen, ultraäänitutkimusta ei ole välttämättä mahdollista tehdä. Tällöin joudutaan turvautumaan ruokatorven kautta tehtävään metodiin. Tämä on luonnollisesti potilaalle epämukavampi vaihtoehto, mutta ammattitaitoiset lääkärit pyrkivät tietysti minimoimaan potilaalle koituvat haitat. Myös muunlaiset laboratoriotutkimukset voivat olla aiheellisia.

Mittaa sydänfilmi älypuhelimen avulla

Tekniikka kehittyy jatkuvasti ja uudenlaisia tapoja mitata EKG-käyrä tulee säännöllisesti. Nykyään on mahdollista mitata sydämen toimintaa myös siten, että sydämen sähköimpulssit on nähtävissä suoraan puhelimesta. Näin sydänsähkökäyrä on helpompi mittauttaa kuin koskaan aiemmin. Jotta mittaaminen on mahdollista, potilaalla tulee olla kuitenkin ylimääräinen anturi, joka sidotaan esimerkiksi rinnan ympäri.

Kun sydänfilmin mittaaminen on mahdollista älypuhelimen avulla, se helpottaa myös lääkärin työtä. Hän voi nimittäin nähdä datan suoraan joko tietokoneella tai älypuhelimella, jolloin potilaan ei tarvitse erikseen varata aikaa paikan päällä tehtävään tutkimukseen. Sydänfilmin tulkinta kannattaa aina jättää lääkärille.

Sydänfilmi ilman lähetettä

Suurin osa potilaista menee ottamaan sydänfilmin lääkärin antaman lähetteen myötä. Sen voi käydä ottamassa kuitenkin myös ilman lähetettä, sillä monet lääkäripalveluita tarjoavat yritykset mahdollistavat sen. Hinnat liikkuvat noin 100 euron molemmin puolin, joten hintakaan ei päätä huimaa. Mikäli potilaalta otetaan vain EKG-käyrä, hintaa saattaa olla reilusti alle 100 euron.

Ajan voi varata soittamalla asiakaspalveluun tai varaamalla ajan suoraan netistä. Sydänfilmin ottamisessa ei kestä kuin 10 minuuttia, joten aikoja on todennäköisesti paljon saatavilla.

Voiko omilla elintavoilla vaikuttaa sydämen toimintaan?

Elintavoilla on erittäin tärkeä merkitys sydämen toiminnassa. Suomalaisten kannattaa keskittyä erityisesti rasvojen käyttämiseen, sillä monet suosivat kovia rasvoja ruokavaliossa. Toki niitäkin voi olla mukana, mutta esimerkiksi voita tulisi välttää, mikäli mahdollista. Välimeren ruokavaliota pidetään erityisen hyvänä sydämelle, sillä se sisältää paljon kasviksia, kalaa ja pehmeitä rasvoja.

Liikunta on erittäin tärkeä osa sydämen hyvinvointia. Esimerkiksi sepelvaltimotautia voi ehkäistä liikunnan avulla, sillä se auttaa pitämään painoindeksin kurissa. Liikunnalla on monimuotoisia positiivisia vaikutuksia verenkiertoelimistöön, joten liikkuminen parantaa ihmisen hyvinvointia monipuolisesti.