Verikokeet ovat hyvin yleinen toimenpide. Se kaikki, mitä verikokeesta selviää, voi nopeuttaa mahdollisten sairauksien löytymistä ja niiden diagnosointia sekä näin tietysti myös hoidon aloittamista. Verikokeiden avulla voidaan myös säätää joitain lääkityksiä oikean tasoisiksi, jotta niiden teho olisi optimaalinen. Verikokeiden tulokset kertoo usein joko lääkäri tai ne voi käydä tarkistamassa omakannasta. Jos tuloksista löytyisi mitään todella huolestuttavaa, voidaan niistä myös soittaa.
Monia mietityttää, mitä verikokeesta selviää
Verikoe antaa paljon informaatiota. Se kertoo muun muassa kehon tulehdustilasta. Matala kehon tulehdustila on varoitusmerkki, joka kannattaa selvittää. Matala tulehdus saattaa hyvinkin altistaa monille sairauksille. Verikoe mahdollistaa myös pitkäaikaissairauksien hoitotasapainon arvioinnin. Mikäli tuloksissa on jotain sairauden hoitotasapainoon vaikuttavaa, voidaan tulosten pohjalta tehdä uusia tutkimuksia tai muuttaa lääkitystä.
Useimmiten verikoe voidaan ottaa vaikka olisi aterioinut. On kuitenkin olemassa myös paastoa vaativat verikokeet, jotka edellyttävät syömättömyyttä ja juomattomuutta 8-12 tuntia ennen koetta. Hyvissä ajoin ennen verikoetta kannattaakin selvittää tarvitaanko paastoa vai eikö, jotta tutkimustulokset ovat oikeat ja luotettavat. Vaikka paastoa ei edellytettäisi, suositellaan kuitenkin välttämään kofeiinipitoisia juomia ennen koetta.
Mistä matala hemoglobiiniarvo johtuu?
Hemoglobiini on monelle tuttu ja tärkeä mittari. Sen matala arvo voi kertoa esimerkiksi raudan puutteesta. Raudan saanti on tärkeää etenkin raskaana oleville naisille. Myös yksipuolinen ravitsemus voi aiheuttaa matalaa hemoglobiiniarvoa, mutta myös erilaiset ravinnon imeytymishäiriöt voivat olla syy alhaiseen arvoon. Hemoglobiinin viitearvot ovat miehillä 134–167 ja naisilla 117–155.
