Siirry suoraan sisältöön

Perusverenkuva

Miten perusverenkuva otetaan?

Perusverenkuva tutkitaan tietysti verinäytteellä, joka otetaan piikin avulla potilaasta. Lähes kaikille on varmasti tuttua verikokeen ottaminen, sillä Suomessa niitä tehdään erilaisten tutkimusten yhteydessä. Piikkikammoisille verikoe saattaa olla todella epämiellyttävä, mutta yleensä verinäytteen ottaminen sattuu vain vähän.

perusverenkuva

Missä perusverenkuva voidaan ottaa?

Perusverenkuva on mahdollista ottaa lähes kaikilla lääkäripalveluita tarjoavissa paikoissa. Se on rutiininomainen toimenpide, jonka tekee sairaanhoitaja. Yleensä se otetaan potilaalta silloin, kun yritetään selvittää mahdollista sairautta tai muuta vastaavaa. Veri ja sen rakenne antaa usein paljon arvokasta tietoa lääkärille siitä, minkälainen terveydentila kullakin potilaalla on.

Milloin perusverenkuva tulisi tutkia?

Jos ihminen on terve eikä kärsi oireista, verenkuvaa ei ole tarvetta tutkia. Tämä johtuu siitä, että sitä käytetään työkaluna lähinnä silloin, jos potilaan arvellaan sairastavan jotain tautia. Perusverenkuvan voi tästä huolimatta tutkia silloin tällöin, mutta säännöllisesti sitä terveen ihmisen ei kannata ottaa.

Ikääntyneiden ja joistakin perussairauksista kärsivien ihmisten kannattaa kuitenkin tutkituttaa verenkuvansa säännöllisesti. Tällöin ihmisen terveydentilan muutoksia on helppo tarkastella ja tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä nopeasti. Joskus lääkäri tarvitsee myös muita kokeita, jolloin potilaalle tehdään tulosten arvioimisen jälkeen esimerkiksi kilpirauhaskoe.

papakoe näytteenotto

Täydellinen verenkuva – miten se eroaa perusverenkuvasta?

Täydellinen verenkuva antaa vielä enemmän tietoa potilaasta kuin perusverenkuva. Keskeisin ero on se, että täydellisen verenkuvan myötä voidaan tehdä valkosolujen erittelylaskenta. Sen lisäksi kokeen avulla saadaan tietoa siitä, kuinka paljon erilaisia solutyyppejä verestä löytyy. Esimerkiksi anemia voidaan todeta helposti täydellisen verenkuvan avulla.

Tutkimus on erityisen kätevä työkalu silloin, kun halutaan saada helposti tietoa potilaan yleisestä terveydentilasta. Veri käytännössä rekisteröi kaiken, mitä ihminen tekee tai nauttii ravinnokseen, joten se on erinomainen tapa tutkia ihmisten terveyttä

Täydellisessä verenkuvassa saadaan selville muun muassa seuraavia asioita verestä:

  • Hemoglobiini
  • Hematokriitti
  • Punasolujen määrä
  • Trombosyytit
  • Leukosyytit
 

Täydellinen verenkuva otetaan yleensä silloin, kun perusverenkuvassa on nähtävissä muutoksia valkosolujen osalta. Tällöin lääkäri haluaa tietää enemmän siitä, miltä verenkuva näyttää laajempien tutkimusten jälkeen.

Verellä on monia tehtäviä

Veri on tärkeässä osassa ihmisen elämän kannalta. Se on nestemäinen kudos, jonka tehtävä on kuljettaa esimerkiksi happea elimistön eri osiin ja hiilidioksidia taas toiseen suuntaan. Tästä kiertoliikkeestä huolehtii sydän, joka pumppaa verta elimistöön ympäri vuorokauden. Lisäksi veri kuljettaa ravintoaineita joka puolelle kehoa siten, että kaikki kudokset saavat riittävästi polttoainetta elämistä varten.

Suurin osa verestä on veriplasmaa, jonka tehtävänä on kuljettaa erilaisia soluja ja aineita veren avulla. Plasma ei ole itse asiassa punaista, vaan muista aineista erotettuna se on väriltään kellertävää. Veriplasman lisäksi veri koostuu puna- ja valkosoluista sekä verihiutaleista.

perusverenkuva näytteenotto

Yleisimmät verisuonistosairaudet

Selkeästi yleisin verisuonistosairaus on verenpainetauti, jossa ihminen kärsii pitkittyneestä kohonneesta verenpaineesta. On hyvin yleistä, korkea verenpaine johtaa lopulta myös sepelvaltimotautiin. Verenpainetta voi hoitaa tehokkaasti elintavoilla, sillä esimerkiksi tupakointi, alkoholi sekä ylipainoa ovat yleisimmät kohonneen verenpaineen aiheuttajat.

Anemia on myös yksi hyvin yleinen vereen liittyvä sairaus, jolloin veressä ei ole riittävästi rautaa. Vakavin vereen liittyvä sairaus on kuitenkin leukemia, mikä johtaa valkosolujen tuotannon liian korkeaan kasvuun.

Verenkuva voi paljastaa vakavia tauteja

Verenkuvasta tutkitaan yleensä veressä olevien keskeisten solujen määrää ja laatua. Veressä saattaa kuitenkin esiintyä myös sellaisia soluja, jotka eivät sinne perinteisesti kuulu. Jos potilaalla on syöpä, verestä on nähtävissä myös syöpäsoluja. Syöpä saattaa aiheuttaa myös monia muita muutoksia verenkuvassa, kuten valkosolujen kohonnut määrä tai laskenut hemoglobiini.

Jos potilaalla on käynnissä syöpähoidot, verenkuva on tärkeä osa hoitotoimenpiteitä. Seuraamalla valkosolujen määrää saadaan paljon tietoa siitä, miten hoidot toimivat. Joskus siis verenkuvan ottamisen lisäksi myös muut laboratoriotutkimukset ovat aiheellisia.

kilpirauhaskoe liikatoiminta

Perusverenkuva - valmistautuminen

Perusverenkuva ei vaadi potilaalta monimutkaisia toimenpiteitä ennen näytteen ottoa. Toisaalta juuri ennen koetta ei kannata syödä valtavasti, vaikka ruokailua ei yleensä rajoiteta lääkärien toimesta. On kuitenkin suositeltavaa, että kofeiinin nauttimista tulisi välttää ennen kokeen suorittamista. Myös tupakointi ja alkoholi ovat kiellettyjen aineiden listalla, ja niitä tulisi välttää vähintään yhden vuorokauden verran ennen perusverenkuvan ottamista.

Jos olet aktiivinen liikkuja, raskaita urheilusuorituksia ei suositella ennen toimenpidettä. Samoin ravintolisiä ei tulisi nauttia vähintään vuorokauteen, jottei näyte tuottaisi väärää informaatiota lääkäreille.

Valkosolut kertovat potilaan terveydestä

Valkosolut ovat erittäin tärkeässä asemassa ihmisen elimistössä, sillä ne vastaavat pääosin siitä, että ihmisen keholla on immuniteetti. Ne taistelevat esimerkiksi tauteja vastaan, joten valkosoluja tutkimalla voidaan helposti todeta, kärsiikö ihminen jostain sairaudesta. 

Valkosoluista tärkeimpiä ovat neutrofiilit sekä lymfosyytit, joilla molemmilla on oma tehtävänsä. Neutrofiilit käyvät bakteerien kimppuun, mikäli ne havaitsevat sellaisia elimistössä. Löydettyään tulehtuneita alueita neutrofiilit pyrkivät parantamaan tulehduksen syömällä bakteereita. Lymfosyytit vastaavat taas siitä, että virusperäiset taudit eivät pääse tekemään tuhojaan. Niiden toiminta perustuu vasta-aineille, joita ne erittävät aina tilanteen vaatimalla tavalla.

Jos verenkuvasta on nähtävissä, että joko neutrofiilit tai lymfosyytit ovat lisääntyneet, potilas kärsii tällöin joko bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta tai jostain virusperäisestä taudista.

Omat laboratoriotulokset löytää netistä.

Hemoglobiini kertoo anemiasta

Perusverenkuva otetaan potilaalta usein silloin, jos hänen epäillään kärsivän anemiasta. Tuloksista on helposti nähtävissä, mikäli tämä pitää paikkaansa. Mikäli hemoglobiini on selkeästi alle viitearvojen, se on yleensä anemian merkki. Syitä anemiaan voivat olla esimerkiksi runsas verenvuoto tai jokin krooninen tulehdus.

Perusverenkuva – trombosyytit hyydyttävät verta

Trombosyyttien määrä kertoo sen, onko potilaalla mahdollisesti verenvuotoja elimistössä. Niiden määrään vaikuttavat myös potilaan elintavat, sillä esimerkiksi tupakka ja alkoholi alentavat trombosyyttien määrää veressä. Vaikka niiden määrä olisi korkeahko, se ei välttämättä kerro vielä siitä, kärsiikö potilas jostakin vereen liittyvästä sairaudesta.

Veren hyytymisestä kertoo perusverenkuvassa oleva INR-arvo. Käytännössä sitä luetaan siten, että mitä korkeampi arvo sitä ohuempaa veri on. Jos kärsit sellaisista sairauksista, että sinun tarvitsee käyttää verenohennuslääkkeitä, tämä arvo on erityisen tärkeä tietää.

perusverenkuva veriplasma

Neulapelko on yleinen ongelma

Erilaisten tutkimuksien mukaan noin joka kymmenes suomalainen kärsii neulapelosta. Tämä näkyy yleensä siten, että ihminen alkaa välttelemään sellaisia tilanteita, joissa saatetaan ottaa näytteitä piikkien avulla. Ennen testiä syke saattaa nousta ja olo saattaa muuttua heikottavaksi.

Jos kärsit neulapelosta, siitä kannattaa puhua joko sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa. Kyseessä on kuitenkin irrationaalinen pelkotila, sillä verinäytteen ottaminen on lopulta hyvin turvallinen toimenpide. Tästä huolimatta siihen saattaa liittyä suuriakin pelkoja, joista on hyvä puhua luotettavien ihmisten kanssa.

Miten näyte tulee käsitellä?

Verenkuvaa varten tarvitaan vain 3 millilitraa verta, joten se voidaan tehdä hyvin pienellä määrällä verta. Näyte säilyy tavallisessa huoneenlämmössä noin 12 tuntia, joten sitä suositellaan säilytettävän jääkaapissa, jossa näytettä voi pitää jopa 2 vuorokautta. Tämä on enemmän kuin riittävästi näytteen tutkimiseen.

Tulokset saadaan valmiiksi yleensä viimeistään noin 2–3 päivän kuluessa näytteen ottamisesta. On myös hyvin yleistä, että tulokset saadaan jo samana päivänä. Ne lähetetään suoraan potilaalle tai häntä hoitavalle lääkärille riippuen siitä, onko verenkuvaan tultu lähetteellä vai ilman. 

Laboratoriotulosten Tulkinta Vaatii Taitoa