Siirry suoraan sisältöön

Kilpirauhaskoe

Kilpirauhaskoe – tutkituta kilpirauhanen säännöllisesti

Tiesitkö, että kilpirauhaskoe tulisi ottaa säännöllisesti ainakin silloin, mikäli sinulla on todettu jossain vaiheessa elämää kilpirauhasen vajaatoiminta tai liika toiminta? Mikäli kilpirauhasen toiminnassa on jotain ongelmia, siitä voi syntyä moninaisia oireita. Tyypillisiä oireita esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnassa ovat väsymys, palelu, painonnousu sekä ihon kuivuminen. Siihen voi liittyä paljon muitakin oireita, jotka yleensä pahenevat vuosien myötä.

Tämän takia kilpirauhaskoe tulisi ottaa säännöllisesti, jotta pysyy kärryillä siitä, minkälainen kehon oma tyroksiini tuotanto on. Kokeessa voidaan saada nopeasti selvyys siitä, onko potilaan tyroksiini arvot viitearvojen sisällä. Mikäli arvoissa on nähtävissä yli- tai alituotantoa, tilanteeseen voi vaikuttaa esimerkiksi oikeanlaisen lääkityksen avulla.

kilpirauhaskoe

Missä kilpirauhaskoe otetaan?

Kilpirauhaskoe on mahdollista tehdä terveyskeskuksissa, joissa hoitava lääkäri yleensä varaa ajan kokeeseen. Jos lääkärillä on omasta mielestä riittävä syy epäillä potilaan kärsivän kilpirauhaseen liittyvistä sairauksista, hän tekee lähetteen kokeeseen. Varsinainen koe voidaan suorittaa sekä julkisen että yksityisen puolen vastaanotolla. 

Markkinoilta on saatavissa myös testipaketteja, joiden avulla potilas voi omatoimisesti ottaa kilpirauhasen hormoneihin liittyviä arvoja. Kun testi on tehty, näytteen voi palauttaa varsinaisiin laboratorioihin, joissa ne tutkitaan jopa samana päivänä. Mikäli teet testin itsenäisesti, kaikki ohjeet tulee lukea tarkasti. Näin voit varmistua siltä, että näyte on mahdollisimman laadukas ja sen avulla voidaan tutkia oma tilanteesi riittävän tarkasti.

Kilpirauhaskoe otetaan yleensä muutaman kuukauden päästä uudestaan, sillä tyroksiinin määrään saattaa vaikuttaa monet eri asiat. Tällöin saadaan varmistettua se, että testin tulos on mahdollisimman tarkka, eikä virhearvioille jää tilaa.

Mitä ennen näytettä tulee ottaa huomioon?

Ennen koetta potilas voi syödä aivan normaalisti, sillä syöminen ei vaikuta näytteen tuloksiin. Usein kilpirauhaskoe halutaan tehdä myös tiettyyn kellonaikaan, sillä kilpirauhasen toimintaan vaikuttaa nukkuminen. Asiantuntijoiden mukaan koe on tehtävä ennen kello 14:00, jotta saadaan mahdollisimman neutraali tulos. Koetta varten ei siis juurikaan tarvitse muuttaa tavallista päivärytmiä, mikä on potilaiden kannalta hyvä asia.

kilpirauhaskoe

Kilpirauhasen liikatoiminta on hoidettavissa

Kilpirauhasen liikatoiminta todetaan silloin, kun kilpirauhaskokeen tuloksista on nähtävissä, että yksilön kilpirauhanen tuottaa enemmän tyroksiinia kuin on tarve. Yleensä kilpirauhanen tuottaa liikaa tyroksiinia, mikäli potilaalla on autoimmuunitulehdus, joka tunnetaan myös nimellä Basedowin tauti. Tyypillisiä oireita ovat tällöin hikoileminen, laihtuminen sekä suolen kiihtynyt toiminta, joka johtaa ripuliin. Tavallisesti sairaus huomataan noin 30–40 vuoden iässä.

Jos sinulla on edellä mainitun kaltaisia oireita, kannattaa ehdottomasti puhua asiasta lääkärin kanssa. Kilpirauhaskokeen avulla kilpirauhasen liikatoiminta voidaan todeta nopeasti, minkä jälkeen lääkäri voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Liikatoimintaa voidaan hoitaa monin eri tavoin. Kilpirauhasen kokoa voidaan pienentää esimerkiksi nauttimalla radioaktiivista jodia, joka lopulta kertyy potilaan kilpirauhaseen pienentäen sen kokoa. Tästä yleensä seuraa kuitenkin se, että kilpirauhasen tyroksiini tuotanto tyrehtyy liikaa, jolloin vastalääkkeeksi annetaan tyroksiinia. Kun hyvä balanssi lääkityksen kanssa on löydetty, potilas voi jatkaa suhteellisen normaalia elämää.

Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa monenlaisia oireita

Kilpirauhasen vajaatoiminta on kohtalaisen yleinen sairaus, josta kärsivät varsinkin naiset. Jotta välttyy pahoilta oireilta, kilpirauhasarvot tulisi mittauttaa säännöllisesti varsinkin silloin, jos kuuluu riskiryhmään. Jos kärsit useammasta kilpirauhaseen vajaatoimintaan liittyvästä oireesta, kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä lääkäriin.

Vajaatoiminta oireilee hyvin monella tavalla, kuten väsymyksenä sekä sitä seuranneena painon nousuna. Tyroksiini säätelee elimistön energian tarvetta, ja jos sitä on liian vähän, keho ei pysty säätelemään energiatasoja oikealla tavalla. Vajaatoimnnan hoito on suhteellisen helppoa sen jälkeen, kunhan ulkopuolelta tulevan tyroksiinin määrä saadaan sopivaksi potilaalle.

kilpirauhaskoe

Kilpirauhanen tuottaa tyroksiinia

Tyroksiini on kilpirauhasen tuottama hormoni, jolla on keskeinen merkitys aineenvaihdunnan säätelyssä. Jotta tyroksiinia voi erittyä, elimistö tarvitsee siihen tyrosiinia ja jodia. Mikäli näiden aineiden tuottamisessa on ongelmia, seurauksena on joko tyroksiinin liiallinen tai liian vähäinen tuotanto. Jos tyroksiinin tuotanto on liian alhaista, se voidaan korvata synteettisellä tyroksiinilla.

Kilpirauhaskoe perustuu siihen, että potilaan elimistöstä mitataan vapaan tyroksiinin määrä. T4-V -arvo kertoo sen, tuottaako kilpirauhanen riittävästi tyroksiinia. Mittaaminen on suhteellisen suoraviivaista, jolloin testitulokset valmistuvat jopa samana päivänä. 

Muut kilpirauhaseen liittyvät sairaudet

Kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminnan lisäksi muita yleisiä kilpirauhaseen liittyviä sairauksia on suurentunut kilpirauhanen sekä kasvaimet. Suurentunut kilpirauhanen eli struuma johtuu siitä, että potilaalla on alentunut jodinsaanti. Tämän takia esimerkiksi Suomessa lisätään suolaan jodia, joka pitää yllä suomalaisten riittävää jodin määrää kehossa.

Suurentunut kilpirauhanen ei aiheuta yleensä ongelmia kilpirauhasen hormonien tuotantoon, joten siitä ei seuraa esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaa. Sitä vastoin oireina saattaa olla nielemisvaikeudet sekä hengittämiseen liittyvät ongelmat. Muutoin struuma on yleensä harmiton ja aiheuttaa lähinnä kosmeettista haittaa.

Kilpirauhaseen saattaa ilmestyä myös kyhmyjä, joista osa saattaa olla myös pahanlaatuisia. Tämä on kuitenkin kohtalaisen harvinaista, sillä vain noin 5 prosenttia kilpirauhasen kyhmyistä on pahanlaatuisia syöpäkasvaimia. On kuitenkin tärkeää muistaa tutkia kaikki kaulan alueen kyhmyt, mikäli sellaisia havaitsee. Joskus siis kilpirauhasen tutkinnan lisäksi myös muut laboratoriotutkimukset ovat tarpeen.

kilpirauhaskoe tyroksiini

Mitä kilpirauhasen hoidossa tulisi ottaa huomioon?

Jos sinulla kilpirauhasarvot ovat joko liian matalat ja ne ovat koholla, lääkäriltä saat tarkat ohjeet kilpirauhasen hoitoon. Kun liika- tai vajaatoiminta todetaan kilpirauhaskokeen tuloksista, lääkäri määrää potilaalle lääkkeitä, joiden ottamista tulee noudattaa tarkasti. Tyroksiinin määrä elimistössä johtaa nopeasti ongelmiin, mikäli sitä on liian paljon tai liian vähän ihmisen veressä.

Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan määrättyjä lääkkeitä tulisi nauttia juuri sen verran kuin lääkäri on määrännyt. Jos tyroksiinia ottaa yli lääkärin määräämän annosmäärän, seurauksena on helposti kilpirauhasen liikatoiminta ja siitä seuraavat oireet. Vaikka yliannostus saattaa tuoda nopeasta tuloksia, se aiheuttaa ongelmia pitkässä juoksussa.

Hoidossa on tärkeää muistaa myös se, että jokainen potilas on yksilö. Tällöin oikean tyroksiinin määrän määrittäminen voi hankalaa, mutta kokeilemalla tyroksiinin määrä veressä saadaan nopeasti oikealle tasolle. Hyvää tässä on se, että samaa annostusta voidaan pitää lähes koko ihmisen eliniän. Poikkeuksena on ainoastaan muut sairaudet ja muut vastaavat, jolloin määrää saatetaan joutua muuttamaan.

Voiko elintavoilla vaikuttaa kilpirauhaseen liittyviin sairauksiin?

Lähes kaikki kilpirauhaseen liittyvät sairaudet ovat sellaisia, ettei niihin voi juurikaan vaikuttaa elintavoilla. Tietysti struuman osalta riittävän jodinsaanti on varmistettava, sillä liian vähäinen jodin määrä elimistössä on sen keskeisimpiä syitä. Lisäksi tupakointi nostaa todennäköisyyttä siihen, että kilpirauhasen sairauksiin liittyvät oireet ovat voimakkaampia.

Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että perintötekijät vaikuttavat jonkin verran sairastumiseen. Jos sinulla on suvussa paljon kilpirauhaseen liittyviä sairauksia, silloin kilpirauhasarvot on syytä tarkistaa säännöllisesti varsinkin vanhemmalla iällä. Kilpirauhaskoe on kohtalaisen nopea ja kivuton ottaa, joten kilpirauhasen toimintaa on syytä tutkia säännöllisesti.

kilpirauhaskoe elintavat